|
HOME ETUSIVU |
RECENT UUSIMMAT |
BIRDS LINNUT |
ANIMALS ELÄIMET |
NATURE LUONTO |
STORIES TARINAT |
GALLERIES GALLERIAT |
INFO |
|
LIRON
TARINA
Lirokuva on
voittanut 4. palkinnon luomusarjassa
Kuusamo IX Nature Photo
Oli toukokuinen sunnuntai iltapäivä, kun olimme matkalla kesämökille nauttimaan kesäisestä luonnosta. Minun ja vaimon lisäksi mukana oli kolme pientä lastamme. Tällä kertaa viettäisimme vain muutaman tunnin ennen kotiin palaamista. Telkkäpariskunta oli saapunut mökkilammelle jo pari viikkoa sitten. Soidinmenot olivat ohi ja pesintäpuuhat alkaneet läheisin rinteen pöntössä. Mustaviklo oli ollut paikalla jonkin aikaa. Sillä oli tapana näyttäytyä laiturin vieressä keskiyöllä, kun kesämökin asukit olivat untenmailla. Taisi rakastaa yön hiljaisuutta. Viimeisenä paikalle oli tullut rohkea liro. Se oli ilmiselvästi kiinnostunut laiturilla hääräävien ihmisten touhuista. Kumppaniaan se ei koskaan tuonut näytille. Tulimme perille. Tarkastin lintutilanteen. Minne ne olivat kadonneet. Sama tarkastusreissu laiturille toistui monesti iltapäivän aikana. Vain muutama naakka touhusi äänekkäänä lammen takana olevan pellon reunassa. Kuvausolosuhteet olivat houkuttelevat. Vedenpinta oli peilityyni. Ilma oli utuinen. Valo oli kuin kesäyössä. Harmi, kun lintuja ei näkynyt. Oli kotiinpaluun aika. Lapset nousivat autoon. Kiiruhdin vielä laiturille kurkkaamaan olisiko liro paikalla. Siinähän se etsi syötävää vedenpohjasta niin kuin olisi tehnyt sitä koko päivän. Välillä nappaili rantavedestä mahantäytettä ja välillä tarkkaili ympäristöä. Peräännyin rauhallisesti. Kytkin kameraan virran ja tarkastin asetukset. Aloitin hiipimisen saunan takaa. Otin ensimmäiset ”testikuvat". - Liian pitkä valotusaika eikä jalustaa mukana! Herkkyyttäkään ei voinut enää lisätä. Se olisi huonontanut kuvan laatua liikaa. Niinpä siirryin korkeaan polviasentoon. Tuin kyynärpään polveen. Nyt liron liike rauhoittui kameran etsimessä. Otin uusia kuvia. Hiipiminen jatkui hivuttautumalla lähemmäksi. Liro alkoi yhä useammin pysähdellä ja tarkkailla minua ikään kuin olisi mietiskellyt: ”mitähän tuo nyt meinaa”. Otin polviasennon uudelleen ja rauhoitin tilanteen pysymällä hievahtamatta paikallaan. Nyt etäisyys oli hyvä. Otin lisää kuvia. Yhtäkkiä rohkea liro sai tunkeilevasta seurasta tarpeekseen. Otti siivet alleen ja valitsi rauhallisemman ruokailupaikan toiselta puolelta lampea. Ehdin napsia toistakymmentä ruutua. Jäin hetkeksi pohtimaan onnistuisikohan yhtään kuvaa.
|
||
| © Pekka Pura 2007 | ||